Katseharjoittelussa olemme kotonaollessa päässeet jo seitsemään sekuntiin, mutta pentukoulussa on niiiiiiin ihanan paljon kaikkea kivaa että siellä Vekku malttaa kolmisen sekuntia max. Tarkoituksena oli päästä liikkeelle kontaktissa. Emäntä meni pystö edellä, namipala kourassa ja Vekku touhottaa perässä. Melko salamannopea tutka saisi emännällä olla, että olisi sieltä ne pienet vilkaisut bongannut, sen verran hakusesssa koko homma vielä liikkuessa. Kuono on kiinni nyrkissä ja aivot narikassa. Eihän siitä mitään tullut. Vielä siis.
Antakaas olla, kun lähdettiin pujottelemaan toisten koirien ohi namipalan kanssa sivulla imuttaen. Vekulta meni hermot, tuli hulabaloo! Mullehetikaikkinamitniinkuolisjojasittenleikkimään! Emäntä sai ohjaajalta kehuja rauhallisuudesta,meistä tulee kuulmma tasapainoinen pari ;). Vekku puolestaan sai ruiskaisuja vesipullosta, sitten vasta loppui riekkuminen ja ärinä.
Mikä meni loistavasti? Sivulletulo! Namipalan avulla ohjattuna toki vielä, mutta Vekku on kotiharjoittelun avulla hoksannut, mistä on kyse. Maahanmeno suorilta jaloilta onnistuu myös loistavasti.
Vekku on todella sosiaalinen koira, tykkäisi leikkiä kaikkien kanssa eikä murise kenellekään. Paisti siis silloin, kun haluaa leikkiä. Ihmisistä Vekku pitää myös ja antaa ohjaajan hienosti tarkastaa hampaat joka kerran. Kaikki hampaat ovat ilmeisesti vaihtuneet ja hammastaminen on aika lailla helpottanut sen myötä. Pentukoulu 4 olikin sitten Isännän ja Vekun yhteinen harjoitus, siitä toivottavasti raporttia pian...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti