perjantai 22. huhtikuuta 2011

Toinen oppitunti: vanhan hiomista ja uusia esteitä!

Vauhdista viisastuneena päätimme uuvuttaa Vekusta isoimmat hyöryergiat pois riehumalla ennen oppituntia. :) Makupalat vaihtuivat helpommin hallittaviin makkaranpaloihin lentävän juustosilpun sijaan. ;D Menimme myös hyvissä ajoin paikalle niin, että Vekku ehti nuuskia koulukaverit jo pihalla. Näillä valmisteluilla tunti sujuikin sitten mainiosti.

Harjoittelimme sivulletuloa siitä mihin on aiemmin jääty, sekä maahan menoa sivulla. Istuminen sujui ok silloin, kun korvat toimivat, mutta kovasti on alkanut nenä viemään poikaa! Maahanmenon kanssa meillä kävi puolestaan niin, että Vekku keksi alkaa kiertää lonkkansa sivulle maahanmennessä, joten muiden jatkaessa käsiohjauksen häivyttämistä meillä ohjelmassa olikin asennon korjausta.

Lopputunnista käveltiin ensimmäistä kertaa esteen yli. Vau! Se oli mukavaa! Vekulla meni niin mainiosti, että saatiin siihen toinen 10 cm lauta päälle ja opettaja hihnan päässä, emäntä esteen toisella puolella, Vekku hyppäsi kutsusta esteen yli emännän luo. Tämä meiltä sujuu, olipa mukava tunti!

Kotiläksyksi saatiin istumisen ja maahanmenon harjoittelua. Lisäksi piti etsiä alusta makupaloille estehyppyjen palkitsemista varten. Sen merkitystä harjoiteltiin ahkerasti kotona ja Vekku oivalsi, mistä on kyse. Innolla odotan uusia oppimsitehtäviä!

torstai 7. huhtikuuta 2011

Pohjatyökurssin ensimmäinen oppitunti!

Eilen koitti se armoitettu päivä, kun Vekku, 9 kk palaisi takaisin koirakouluun. Uusi ryhmä, toinen vetäjä ja paaaljon unohdettuja asioita. Emäntä on tainnut hihnakävelyn ja metsäretkeilyn ohella unohtaa harjoittaa tuttuja juttuja ja korvannut ne jokailtaisella sylikiehnäyksellä. Ei ehkä voittajan valinta, sen sain todeta kurssin alkajaisiksi...

Saavumme kurssille muutaman minuutin myöhässä ja kerkesimme juuri esittelykierrokselle. Ja siitä ne kierrokset sitten vaan lisääntyivät... Koiralan poika pyöri väkkäränä, järsi hihnaa ja emännän hihoja, hyppimistäkin oli muttei onneksi niin pahana kuin aiemmin. Korvat ja keskittymiskyky jäivät kotiin, mutta jotain jätettiin treenipaikalle. Nimittäin merkki hallin pylvääseen. Kiva.

Kontakti oli jokseenkin hukassa ja Vekku olisi halunnut vaan tehdä tuttavuutta muiden koirien kanssa. Kun ei päässyt, piti energiaa purkaa emännän myöhnäykseen. No, kotona on otettava kiinni härää sarvista ja palautettava mieleen kaikki aiemmin hienosti osatut asiat.

Uutena asiana opettelimme sivulta istuma-asennosta maahanmenoa. Toiset jatkoivat siitä paikallaoloakin, mutta meillä on asento ja keskittymiskyky hakusessa. Juustomakupalat olivat liian pientä silppua, joten palkitseminen meni silppujen nyrkistä lipomiseksi niin että juustoja oli lopulta sekä metrin verran jokapuolella ympärillämme, että koiraoppilaan parrassa. Varsin surkuhupaisa oppitunti! Jatkossa täytyy ottaa toisenlaisia nameja ja palkata maahanmenosta etutassujen väliin, jotta makuuasento ei väänny mutkalle. Lisäksi pitää harjoitella paikallaoloa. Tavoittena on, että ihminen saapoistua paikalta vaikka pomppien päällään.

Vihjeitä otetaan kiitollisena vastaan!

Hurjastelua huhtikuussa

Parin kuukauden treenitauko on vierähtänyt lumien sulamista odotellessa. Koska ne lumet lähtee ja tulee ihanat kurakelit?? No nyt! Olemme käyneet suht ahkerasti koirapuistossa, joten toisia koiria on tapailtu ja metsässäkin on viiletetty vapaana lähes päivittäin. Turkkiin kertyy mittava kokoelma havunoksia ja neulasia, joten turkin alasajo on nyt enemmän kuin ajankohtainen.

Hihnakäyttäytyminen sujuu, mutta ei itsestään. Kunhan heti kotoa lähtiessä on tarpeeksi jämäkkä, homma toimii. Vetämistä ei ole oikeastaan lainkaan, mutta on se vaikeaa Vekulle pysyä kävelyttäjän "takana". Omat haasteensa on myös niissä tilanteissa, kun koko perhe ulkoilee yhdessä.... paimenvietti (?) vaivaa ja kierrokset nousee ja sinkoilu alkaa.

Napuriimme on muuttanut komea Tanskandoggityttö. Vekku kutsuu tyttöä kovasti leikkimään, mutta pitää kuitenkin varovaista välimatkaa. Aiempaa kokemusta on koirapuiston dogeista, mutta kokoero on sen verran suuri ettei siitä oikein painia synny... muiden koirien kanssa Vekku on tullut mainiosti toimeen ja on koirapuistossa aina intoa täynnä menossa mukana.